Onnistunko jatkamaan?

Kahden vuoden tauko..
Tämä on testipäivitys, jotta saisin laskettua päivityskynnystä alemmaksi.

Jouluksi teimme tällaisia pussukoita ystäville.

Mukavaa alkanutta vuotta!

P.s. Ihan jännittää, onnistunko jatkamaan tätä.

Hyvää nuutinpäivää!

Tästä alkakoon nuutitus.

Hyvää nuutinpäivää kaikille!

Valaitako?

 Ekaluokkalainen toi tuliaisiksi iltapäiväkerhon kirjastoreissulta äidille kirjan. Testattiin heti tummien sarvien ohje. Sarvista tuli loistavia. Tämä ohje siirrettiinkin niin äidin kuin tyttärienkin keittokirjoihin.

Tummat sarvet 16 kpl

50 g tuorehiivaa
10,5 dl vehnäjauhoja
3 dl grahamjauhoja
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa

Sekoitetaan ( jos käytät tuorehiivaa, lietä lämpimään maitoon ja rasvaan. Itse käytin kaksi pussia kuivahiivaa).

3 dl maitoa
150g voita
2 kananmunaa

Voi sulatetaan kattilassa ja siihen sekoitetaan maito. Lisätään kuiviin aineisiin munien kera. Alustetaan 10 minuuttia käsin ja kohotetaan 30 min. Jaa taikana kahtia ja kaaviloi 1/2 cm:n paksuiseksi pyöreäksi levyksi, leikkaa kolmioiksi ja rullaa sarviksi. Kohotetaan taas 30 minuuttia. Voitele munalla ennen paistoa. 250 astetta ja noin 7 minuuttia.

Laitoin grahamjauhojen tilalle  2 dl ruisjauhoja ja loput vehnäjauhoja. Lisäksi jouduin laskemaan uunissa hiukan lämpötilaa ja paistoin pidempään, jotta sisäosa kypsyi paremmin säilyttäen silti kosteutensa.

Minä osaan leipoa -kirjan ja sarvien alle laitoin kuvat valaista!! Valaat ovat oikesti lihapiirakoita tai keittokirjojen mukaan keitinpiiraita. Vaikka nämä näyttivätkin rasvassa paistetuilta valailta, maistuivat todella herkullisilta.

Talkkarin yllätysruusut

Kuvia kaapista

 

Ensi viikolla vaihdetaan väriä.

OIKEIN IHANAA UUTTA VUOTTA 

TEILLE KAIKILLE!

Itsetehdyt joululahjat

Pitää vielä laittaa kuvia itsetekemistämme joululahjoista, koska pian kukaan ei ole kiinnostunut koko joulusta ja aikaisemmin niitä ei voinut paljastaa. Etenkin vanhin oppilastamme (9v.) oli todella innossaan näiden tekemisestä. Voi sitä antamisen iloa!

Lahjat laitettiin Tiimarin lahjalaatikoihin. Osa näihin ihaniin viimevuotisiin 

ja osa tämänvuotisiin.

Laatikkoon siis pakattiin itsetekemiämme sytykeruusuja. 

(Joo, tiedetään. Nää on vähän out, mutta tää onkin koulu, jonne muotivirtaukset saapuvat kaupunkilaiskoteja ja -blogeja hitaammin. Niin hitaasti, että nyt kananmunat ruvetaan pakkamaan muovikennoihin. Vasta kun me ehdittiin niihin.)

 Ruusujen päälle laitettiin omatekemä kehäkukkasaippua. 

(Tää on ehkä vähän trendikkäämpää.)

Ja päälle pahvilaatikosta tehty pakettikortti.

Ja meillä kaikilla oli niin hyvä mieli. Päätettiin ensi vuonnakin tehdä lahjapaja. 

Uskon, että antamisen ilo oli kyllä paljon suurempi kuin saamisen. Tuskin kukaan lahjojen saajista ymmärsi, miten paljon ajattelimme juuri häntä tehdessämme näitä. 

Hyvää joulua!

Oppilaiden iloksi koristeltiin kuusen lisäksi loput piparit.

Hyvää joulua teille kaikille lukijoille!

Joulukuusi ja DDR

Joulukuusi on saanut oksilleen vanhat kuusenkynttilät, jotka on valmistettu DDR:ssä. Hyvin pelittävät ja onneksi meillä on näitä kahdet. Toivottavasti kuusi näyttää tässä kuvassa paremmalta kuin luonnossa. Se on kyllä toivomukseni mukaan kapea ja pitkä, mutta myös harva, toispuolteinen ja kieroon kasvanut. Ei mikään olohuoneen komistus, mutta ihan passeli keittiöön.

Sieltä se kaappi kurkistaa kuusen takaa.

Kaappi kasassa

Kaappi on vihdoin koottu.  Pari ovea vielä puuttuu, mutta oli jo pakko ottaa kuva.

Nämä hyllyt täytin teitä varten. Me taidetaan huomenna vain järjestellä tätä ihanuutta.

Mukavia jouluvalmisteluja teille kaikille!

Joulukalenteri

Vihdoin tontut toivat yllätykset.
Joulukalenteri on jo muutaman vuoden ollut pönttouunissa. Olen liimannut kuumaliimalla Tiimarista ostettuihin puunumeroihin valkoiseksi maalaamani magneetit. Yllätyksinä on runoja, makeisia, tekemistä tai pientä tavaraa. 

Edellisvuonna ostin alennuksesta Hello kitty-kalenterit ja purin ne viime vuonna joulukalenteriin. Osan sitten laitoin yllätyksiksi ja osa on vieläkin käyttämättä. Jouluiset kuvat kalenterista otin yllätyslapuiksi, joihin kirjoitin kurkista taloon. Talon näette myöhemmin.

Vielä yllätykset hakevat paikkaansa. Tontut vaihtelevat niitä vielä pitkin joulukuuta äidin

fiiliksen mukaan. Ei marraskuussa tontut vielä tiedä, koska äiti haluaa leipoa joulupullaa.

Täydelliset kuppikakut

 Vadelma-suklaakuppikakut marenkikuorrutuksella

Ohjeen nappasin K-kaupan Ruokapirkasta, mutta se löytyy myös täältä. Vadelmavalkosuklaan tilalla käytin tavallista suklaata. Muffinssivuoat ovat siskon tuliainen Belgiasta (Hema).

P.S. Yksi riittää taltuttamaan makeanhimon!!

Joulu tulee...

Iik, tontut ovat käyneet!

*************

P.s. Kaappi odottaa kokoamista!

Astiakaappi

Haaveissani on ollut astiakaappi keittiöön. 

Kesällä kaapit täyttyivät anopin antamista aarteista ja 

 pitäähän ne esille saada.

 

   

Vaikka keittiömme on todella iso, tilaa kaapille on vain tässä kohdassa.

Luulin, että hankin tähän sellaisen 

vanhan korkean valkoisen täyspuisen astiakaapin, mutta ei. 

Nyt olen ihan myyty Ikean harmaista keittiökaapeista rakennettuun astiakaappiin.

Vaikka kuinka googletan, en löydä mieluisempaa kuin tämä tässä Ikean kuvassa.

Talkkari lupasi lähteä kanssani Ikeaan huomenna. 

Mitäs tuumaatte?

Joulukalenteria odotellaan

Keittiön pönttöuuni on tyhjennetty lipuista ja lapuista. Nyt odotellaan, koska tontut tuovat joulukalenterin taas paikoilleen.

Hampurilasravintola kotona

Äiti, nää on parempia kuin Hesburgerilla!!!

 Kotitekoinen sämpylä,

paistettu muna, tomaattia, juustoa ja hirvipihvi. 

Maailman paras pihvi syntyy tuoreesta jauhelihasta. Leivinpaperin välissä painellaan ohueksi pihviksi, paistetaan ja päälle vain suolaa. Tämä onnistuu vain tuoreesta jauhelihasta. Pakastettu jauheliha ei pysy kasassa paistinpannulla suuren kosteuden takia.

Näitä herkutellaan vain syksyllä!

Talileivokset

Mikä kumma on, että koskaan ei tule hamstrattua oikeita juttuja?

Kesällä ystäväni kanssa löysimme kirppikseltä paljon pieniä vuokia. 

Ihan kivoja. Minä taidan ostaa muutaman. Nää menee hiekkalaatikollakin. Jos minä nyt kuusi. Minä en taida ostaa kuin kolme. Minulla ei ole tilaa säilyttää....

Niin siinä sitten kävi, että minä ostin kuusi ja ystäväni kolme.
Nyt niitä tarvittaisiin vaikka kuinka paljon.
 Jos omistaa vain kuusi ihanaa pikku vuokaa, ei voi porata reikää yhdenkään pohjaan, eikä antaa yhtäkään hiekkalaatikkoon.

Päätin kokeilla "talileivosten" tekoa näillä kallisarvoisilla  muoteilla. 

Koska en malttanut tehdä reikää vuoan pohjaan, painoin rautalankalenkin keskelle. Lenkki ei sitten kuitenkaan osunut keskelle ja niiden löytäminen oli haastavaa. Ja kuten arvata saattaa, niistä kaikista olisi tullut vinoja.

Onneksi Talkkari pelasti ja porasi talileivoksiin reiät, johon sitten pujotin langan. 

Kuvia ei enää kannattanut ottaa.

Tätä tarvii vielä kehitellä, mutta linnuille varmaan maistuu.