Talileivokset

Mikä kumma on, että koskaan ei tule hamstrattua oikeita juttuja?

Kesällä ystäväni kanssa löysimme kirppikseltä paljon pieniä vuokia. 

Ihan kivoja. Minä taidan ostaa muutaman. Nää menee hiekkalaatikollakin. Jos minä nyt kuusi. Minä en taida ostaa kuin kolme. Minulla ei ole tilaa säilyttää....

Niin siinä sitten kävi, että minä ostin kuusi ja ystäväni kolme.
Nyt niitä tarvittaisiin vaikka kuinka paljon.
 Jos omistaa vain kuusi ihanaa pikku vuokaa, ei voi porata reikää yhdenkään pohjaan, eikä antaa yhtäkään hiekkalaatikkoon.

Päätin kokeilla "talileivosten" tekoa näillä kallisarvoisilla  muoteilla. 

Koska en malttanut tehdä reikää vuoan pohjaan, painoin rautalankalenkin keskelle. Lenkki ei sitten kuitenkaan osunut keskelle ja niiden löytäminen oli haastavaa. Ja kuten arvata saattaa, niistä kaikista olisi tullut vinoja.

Onneksi Talkkari pelasti ja porasi talileivoksiin reiät, johon sitten pujotin langan. 

Kuvia ei enää kannattanut ottaa.

Tätä tarvii vielä kehitellä, mutta linnuille varmaan maistuu.

Loma pihasängyssä

Täällä sitä lomaillaan pihasängyssä maaten.

Sängyn peitteenä on joka naisen unelma: Barbie.
Tosin ainakin 25 vuotta myöhässä. 

Valkovuokkolöytö

Minuapa onnisti, kun löysin valkovuokkoja. Nimittäin pussilakanassa. 

Tämä mahdottoman kaunis valkovuokkopussilakana maksoi
vain kaksi euroa kirpputorilla. 

Harmi vain, ettei löytynyt kuin yksi ja se tietää riitaa. Ehkäpä laitan sen itselleni äitienpäiväksi.

Kasvukausi alkakoon

Laitettiin herneenversoja kasvamaan. Kasvatusalustana käytin kirpputorilta ostamaani kakkuvuokaa. Vuoan hinta oli päätä huimaavat 30 senttiä. Kelmutin pohjan nuukuuksissani, ettei vaan ruostu tai tummene. 

 

Oppilaille kehitin kasvualustat persikkapurkeista. 

Ensin sisään tyhjä ananaspurkki väärinpäin ja sen päälle viilipurkki. 

   Uudet Valion rahkapurkit eivät toimi, sillä ovat liian korkeita.

 

Nyt odottamaan, että kelmun alla vihertäisi.